Luennossa korostettiin sitä, että rakennuksen lattiatason pitäisi aina olla selkeästi maanpinnan yleistasoa korkeammalla. Tämä olikin minulla jo ennestään tiedossa, mutta nyt tiedän, että lattiatason pitäisi siis olla noin puoli metriä maanpinnan yläpuolella.

Pohjavesi on ollut minulle vähän epämääräinen käsite. Tiedän että se on maanpinnan alla olevaa vettä, jota ihmiset käyttävät. Olen mielessäni kuvitellut, että se olisi vähän kuin maanalainen "järvi", ja sisältäisi siis pelkästään vettä. Pohjavesikerros on siis kuitenkin ilmeisesti maaperäkerros, joka on veden kyllästämä. Vielä on minulle epäselvää, että kai tällaisia vain vettä sisältäviä kohtiakin on, kuinka isoja ne ovat ja kuinka paljon niitä on. En muista, onko orsivesi-käsite tullu joskus aiemmin opiskellessa esille, luultavasti on, mutta se ei ole jäänyt mieleen. Se on siis varsinaisen pohjaveden yläpuolella siltti/savikerroksen päälle jäänyt vesikerros.

Aiemmissa luennoissa tuli jossain vaiheessa esille, että hulevesien kannalta luonnonmukaiset ja valuntakertoimeltaan pienet pinnat ovat parempia kuin kovat ja tasaiset. Minulle oli jäänyt vähän epäselväksi, että miksi näin on, mutta tässä luennossa kerrottiin imeytyskentistä ja samalla tuli mieleeni, että luultavasti vesi ehtii luonnonmukaisilla pinnoilla haihtua ja imeytyä samalla kun se valuu hitaasti.

Imeytyskenttä kuulosti aika mielenkiintoiselta ratkaisulta. Siihen voi siis sijoittaa istutuksia ja melkein mitä vain, ja sen takia se vaikutti aika käytännölliseltä ratkaisulta, sillä sen ei pitäisi häiritä ketään eikä olla kenenkään tiellä.