<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Hulevedet ympäristönsuunnittelussa</title>
  <updated>2019-09-25T02:43:58+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://hule.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://hule.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>iisahenn</name>
    <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kommentteja]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Työ palautettiin vähän myöhässä, mutta ihan mukavasti ollaan saatu kommentteja. Oliko työmme niin omaperäinen, että siitä oli helppo keksiä sanottavaa? Monia ideoita oltiin pidetty luovina ja mielenkiintoisina, mutta niitä olisi voinut miettiä pidemmälle. Meidän ryhmässämme oli itse kullakin monenlaisia kiireitä, niin on kyllä totta, etteivät kaikki ratkaisut olleet ehkä ihan loppuun asti mietittyjä.</p>
<p>Pinnanmuodoista toivottiin selkeämpää esitystä. On kyllä totta, ettei alueen alkuperäisiä ta lopullisia pinnanmuotoja ole helppo hahmottaa, sillä suunnitelmassa ei ole korkokuvia eikä Sketch Up-työssä maastonmuotoilua. Sketch Up-kuvista saatiin muuten kiitosta, sillä ne havainnollistavat ratkaisuja.</p>
<p>Kattopuutarhan käytännöllisyys herätti hiukan epäilyksiä, sillä sen hoito voi tuottaa ongelmia. Rain chainia monet olivat pitäneet mielenkiintoisena ratkaisuna, mutta sen säilyminen ehjänä mietitytti, sillä yläasteen pihalla se on alttiina ilkivallalle.</p>
<p>Hyvä että saatiin kommentteja, niin sitten jatkossa tiedetään paremmin, että millaisia ratkaisuja tulisi valita :)</p>]]></summary>
    <published>2011-04-27T19:12:01+03:00</published>
    <updated>2019-09-25T02:43:45+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/lue/2011/04/kommentteja"/>
    <id>https://hule.vuodatus.net/lue/2011/04/kommentteja</id>
    <author>
      <name>iisahenn</name>
      <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Palautus]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Nyt on työ palautettu. Maastonmuotoilu jäi nyt tekemättä, mutta muuten saatiin mielestäni aikaan ihan ok työ. Työssä pyrittiin pääasiassa muuttamaan kallistuksia oikean laisiksi ja muuttamaan pinnoitteita paremmin imeviksi. Asfalttia ja laatoitusta korvattiin monessa kohtaa nurmikiveyksellä ja asfaltti- ja kiveysalueille suunniteltiin pieniä istutusalueita imemään vettä. Asfalttimäissä ohjattiin vesiä haluttuihin suuntiin pienillä painanteilla. Alapihan parkkipaikan taakse tehtiin niskaoja, jotta vedet valuisivat pääasiassa sinne eivätkä sinne, missä on rakenteita. Muutama villimpikin idea tuli työhön mukaan, kuten kattopuutarha, rain chain ja japanilainen sisäpiha.</p>]]></summary>
    <published>2011-04-17T20:03:01+03:00</published>
    <updated>2019-09-25T02:43:47+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/lue/2011/04/palautus"/>
    <id>https://hule.vuodatus.net/lue/2011/04/palautus</id>
    <author>
      <name>iisahenn</name>
      <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Ideointia]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><span style="font-size:larger;"><span style="font-family:Arial, 'sans-serif';">Toissa viikolla käytiin katsomassa suunnittelukohdetta ja viime tunneilla aloitettiin ideointi oman ryhmän kanssa. Yhdessä ideoidessa syntyi ja tuli esiin paljon luovia ja mielenkiintoisia ideoita. Itse sain muilta ryhmäläisiltäni paljon virikkeitä ja ajatuksia, joista sain ajateltavaa ja uusia ideoita. Nyt päästiin harjoitustyössä hyvin alkuun. Oikeastaan saatiin jo koko piha alustavasti suunniteltua!</span></span></p>]]></summary>
    <published>2011-03-20T23:33:01+02:00</published>
    <updated>2019-09-25T02:43:49+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/lue/2011/03/ideointia"/>
    <id>https://hule.vuodatus.net/lue/2011/03/ideointia</id>
    <author>
      <name>iisahenn</name>
      <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Mitoituksen perusteet]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Luennossa korostettiin sitä, että rakennuksen lattiatason pitäisi aina olla selkeästi maanpinnan yleistasoa korkeammalla. Tämä olikin minulla jo ennestään tiedossa, mutta nyt tiedän, että lattiatason pitäisi siis olla noin puoli metriä maanpinnan yläpuolella.</p>
<p>Pohjavesi on ollut minulle vähän epämääräinen käsite. Tiedän että se on maanpinnan alla olevaa vettä, jota ihmiset käyttävät. Olen mielessäni kuvitellut, että se olisi vähän kuin maanalainen "järvi", ja sisältäisi siis pelkästään vettä. Pohjavesikerros on siis kuitenkin ilmeisesti maaperäkerros, joka on veden kyllästämä. Vielä on minulle epäselvää, että kai tällaisia vain vettä sisältäviä kohtiakin on, kuinka isoja ne ovat ja kuinka paljon niitä on. En muista, onko orsivesi-käsite tullu joskus aiemmin opiskellessa esille, luultavasti on, mutta se ei ole jäänyt mieleen. Se on siis varsinaisen pohjaveden yläpuolella siltti/savikerroksen päälle jäänyt vesikerros.</p>
<p>Aiemmissa luennoissa tuli jossain vaiheessa esille, että hulevesien kannalta luonnonmukaiset ja valuntakertoimeltaan pienet pinnat ovat parempia kuin kovat ja tasaiset. Minulle oli jäänyt vähän epäselväksi, että miksi näin on, mutta tässä luennossa kerrottiin imeytyskentistä ja samalla tuli mieleeni, että luultavasti vesi ehtii luonnonmukaisilla pinnoilla haihtua ja imeytyä samalla kun se valuu hitaasti.</p>
<p>Imeytyskenttä kuulosti aika mielenkiintoiselta ratkaisulta. Siihen voi siis sijoittaa istutuksia ja melkein mitä vain, ja sen takia se vaikutti aika käytännölliseltä ratkaisulta, sillä sen ei pitäisi häiritä ketään eikä olla kenenkään tiellä.</p>]]></summary>
    <published>2011-02-23T13:59:01+02:00</published>
    <updated>2019-09-25T02:43:51+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/mitoituksen-perusteet"/>
    <id>https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/mitoituksen-perusteet</id>
    <author>
      <name>iisahenn</name>
      <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tommi Heinosen luento]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p> </p>
<div style="margin:0cm 0cm 10pt;">Luennossa tuli monessa kohtaa esille se, että pitäisi ottaa huomioon ympäristössä luonnostaan olevat järjestelmät ja korostaa ja hyödyntää niitä. Hulevesien poisjohtamisessa pitäisi pyrkiä käyttämään pintavaluntajärjestelmiä eikä maanalaisia putkistoja. Olemassa olevia kumpareita kannattaisi pyrkiä hyödyntämään ja saaria pitäisi tehdä vesistöihin sellaisille paikoille, joissa on luonnostaan kohoumia. Varmaan silloin, kun maaston valmiita muotoja ja rakenteita hyödynnetään, tulee rakennettavista järjestelmistä kestävämpiä ja ympäristölle ja luonnon kiertokululle parempia. Siitä on luultavasti sekin etu, että päästään usein vähemmällä vaivalla ja työ tulee halvemmaksi, kun hyödynnetään jo olemassa olevaa. Myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta on hyvä, ettei tehdä turhaa konetyötä.</div>
<div style="margin:0cm 0cm 10pt;">Kaupunkien keskustoissa hulevedet on yleensä johdettu viemäreihin, jotta tilaa säästyisi.Suunnittelijoiden pitäisi kuitenkin kehitellä järjestelmiä, joilla hulevedet saataisiin keskustoistakin johdettua pintavaluntana pois niin, että järjestelmät sulautuisivat ympäristöön eivätkä veisi liikaa tilaa.</div>
<div style="margin:0cm 0cm 10pt;">Tommi Heinonen kertoi siitä, miten tulevaisuudessa pyritään tekemään parkkipaikoista puistomaisia laittamalla niihin enemmän kasvillisuutta ja puita. Autojen vauhdit hidastuvat, mikä on hyvä asia ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Lisäksi kasvit sitovat ilmasta hiiltä.</div>
<div style="margin:0cm 0cm 10pt;"> </div>
<div style="margin:0cm 0cm 10pt;"> </div>
<p> </p>]]></summary>
    <published>2011-02-15T17:52:01+02:00</published>
    <updated>2019-09-25T02:43:54+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/tommi-heinosen-luento"/>
    <id>https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/tommi-heinosen-luento</id>
    <author>
      <name>iisahenn</name>
      <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Sketch up]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><span style="font-family:Arial, 'sans-serif';font-size:9pt;">Ennen viime viikon luentoa latasin Sketch upin tietokoneelleni, ja kokeilin pikaisesti sen käyttöä. Aikaisemmin en ole käyttänyt mitään 3D-mallinnusohjelmia. AutoCAD:a olemme opiskellessa käyttäneet, mutta emme 3D-mallinnukseen. Kuulin huhupuheita, että Sketch up olisi vähän kuin kevyempi versio AutoCAD:sta, ja tästä syysä kuvittelin etukäteen, että se olisi vähän kuin ohjelman "lastenversio". Opetusluennon perusteella Sketch up kuitenkin vaikutti yllättävän monipuoliselta ja kattavalta ohjelmalta. Siinä tosiaan oli samoja asioita kuin AutoCAD:ssa, esimerkiksi monet käskyt olivat samoja. Ohjelman käytön aloittaminen on varmaan nyt <span> </span>helpompaa, kun AutoCAD:n perusteet on opeteltu.</span></p><p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 10pt;"></p><p><font size="3" face="Calibri"> </font></p>
<p> </p>]]></summary>
    <published>2011-02-10T20:19:01+02:00</published>
    <updated>2019-09-25T02:43:56+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/sketch-up"/>
    <id>https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/sketch-up</id>
    <author>
      <name>iisahenn</name>
      <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Opinnäytetöiden esittelyt ]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><span>Kolmessa opinnäytetyöesittelyssä tuli esille paljon minulle täysin uusia asioita. Ensimmäisessä esittelyssä tosin oli monia aiheita, jotka muistan etäisesti lukion biologian kursseilta.</span></p><p></p>
<p><span>Ensimmäisessä esittelyssä "Toiminnallinen ekologinen yhdistyvyys" vaikutti ainakin aiheena tutulta. Kaupunkialueilla (ja tietysti muuallakin) olisi hyvä olla paljon samantyyppisiä elinympäristöjä lähellä toisiaan, jotta niiden lajiston monimuotoisuus olisi suurempi. Tuli esille, että lampia olisi hyvä olla kaupunkialueilla 2-5 neliökilometrillä. Tällöin varmasti niiden eliöstö olisi melko monipuolinen. Eräs asia, jota en ollut ennen tullut ajatelleeksi on se, ettei lajien monipuolisuus ole arvo sinänsä. </span></p><p></p>
<p><span>Valuntakertoimet eri pinnoitteilla olivat minulle aivan uusia asioita. Valuntakerroin on suuri katoilla, asfaltilla ja kiveyksillä, ja näitä pinnoitteita tulisi siis välttää alueilla, joilla hulevesiä halutaan imeyttää. Yhteenvetona voisi sanoa, että pehmeitä ja sitomattomia pintoja pitäisi suosia ja kovia välttää. Minulla on tarkastelunäkökulmana ilmastonmuutos, ja myös sen kannalta kiveyksiä, ja luultavasti myös asfalttia tulisi välttää, sillä niissä valmistus ja kuljetukset lisäävät päästöjä. </span></p><p></p>
<p><span>Toisessa luennossa tuli esille viherkatot, ja nekin ovat minulle ennestään varsin tuntematon aihe, ja ne olisivat varmasti hyvä vaihtoehto hulevesien kannalta. Myös ilmastonmuutoksen kannalta ne voisivat olla hyvä vaihtoehto, sillä ne toimisivat hiilinieluina. </span></p><p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 10pt;"></p><p><font size="3" face="Calibri"> </font></p>
<p> </p>]]></summary>
    <published>2011-02-02T17:31:01+02:00</published>
    <updated>2019-09-25T02:43:58+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/opinnaytetoiden-esittelyt"/>
    <id>https://hule.vuodatus.net/lue/2011/02/opinnaytetoiden-esittelyt</id>
    <author>
      <name>iisahenn</name>
      <uri>https://hule.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
